“Brändin pitää elää ihmisten muistoissa” – MTV:n Kasvupäivän 2026 teemana oli kasvu tässä ajassa

MTV:n Kasvupäivä-yritystilaisuus järjestettiin perjantaina 11.9.2026 jo neljättä kertaa. Tänä vuonna tilaisuus tarjosi syväsukelluksen kasvuun nykymaailmassa, jossa yritykset ovat jopa ennennäkemättömien haasteiden edessä.

Päivää tähdittivät yksi maailman tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista markkinointitutkijoista, Ehrenberg-Bass-instituutin professori Byron Sharp, sukupolvien ja kuluttajakäyttäytymisen kansainvälinen asiantuntija Joeri Van den Bergh sekä geopoliittisen toimintaympäristön ja strategisen päätöksenteon asiantuntija Kristiina Helenius. Hallituksen, omistajan ja operatiivisen johdon näkökulmista keskusteluun osallistuivat strategisen kasvun ja hallitustyön asiantuntija Sanna Suvanto-Harsaae, pääomasijoittaja ja Voima Venturesin perustajaosakas Inka Mero sekä Supersonin toimitusjohtaja ja perustaja Samppa Vilkuna.

Globaalisti tunnettu markkinointialan asiantuntija Byron Sharp painotti puheenvuorossaan paikan hankkimista ihmisten mielessä. Hän puhuu mentaalisesta saatavuudesta, mikä tarkoittaa sitä, että brändien pitää löytää keinot jäädä mieleen ja ansaita paikkansa tietoa pursuavassa maailmassa, jossa vain harva onnistuu jättämään muistijäljen.

“Kyse ei ole siitä, että brändin tuotteet olisivat koko ajan saatavilla. Se on eri asia kuin pitää kauppaa auki 24/7. Mentaalinen saatavuus tarkoittaa, että brändin pitää elää ihmisten muistoissa”, Sharp kiteytti.

Tämä on ensimmäinen askel kasvun tiellä. Seuraava on saatavuus ylipäätänsä: kun tarve syntyy, ostamisen pitää olla helppoa.

Yrityksen täytyy kuitenkin tehdä rajusti töitä sen eteen, että se voidaan huomata ja että se voi jäädä mieleen. Se vaatii tänä päivänä merkittäviä ponnisteluja, sillä miljoonat brändit haluavat saada huomiota kiireisiltä ihmisiltä.

Kilpailu on armotonta digitaalisessa ympäristössä, joka tulvii sisältöä – niin hyvää kuin huonoa. Mainonnalla erottautuminen on vieläkin vaikeampaa, mikä usein johtaa siihen, että digitaalinen markkinointi keskittyy puhtaasti lyhyen aikavälin myynnin kasvattamiseen eikä brändin rakentamiseen.

“Digitaaliseen mediaan laitetaan paljon rahaa, ja nopeat tulokset ovat totta kai kivoja, mutta sillä ei rakenneta brändiä”.

Sharp sanoi, että markkinoijien täytyy pystyä katsomaan pidemmälle ja viemään viestiä hallitukselle, jossa pääkatse on lähes aina lyhyen aikavälin tuloksissa. Vahvan ja mieleen jäävän brändin rakentaminen ottaa aina aikaa, ja vaikutukset näkyvät ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.

“On hullu ajatus puhua hallitukselle vain seuraavasta kvartaalista”, Sharp alleviivasi.

Sharp nosti lopuksi esiin kolme asiaa, mitkä jokaisen pitäisi muistaa tänä päivänä:

1. Markkinointipenetraatio ei ole valinnaista. Yrityksen kasvu ja elinvoimaisuus vaativat jatkuvasti uusien asiakkaiden hankkimista, sillä pelkkään kanta-asiakkaiden uskollisuuteen nojaaminen johtaa pitkällä aikavälillä kutistumiseen. Yrityksen on siis pakko aktiivisesti laajentaa asiakaskuntaansa ja pyrkiä tavoittamaan ostajia koko potentiaalisen markkinan laajuudelta.

2. Brändäys ei ole valinnaista. Pelkkä toimiva tuote tai palvelu hukkuu kilpailijoiden joukkoon, jos kukaan ei tunnista tai muista sitä ostohetkellä. Määrätietoinen brändäys on välttämätöntä, koska se luo tunnettuutta, rakentaa luottamusta ja varmistaa, että yrityksesi on ensimmäisenä asiakkaan mielessä silloin, kun tällä herää tarve ostaa.

3. Muista, ettei brändinne ole automaattisesti tärkeä osa asiakkaiden elämää, joten brändin on parasta olla mielenkiintoinen. Ihmiset ovat ensisijaisesti kiinnostuneita omasta arjestaan ja perheestään, eivät yrityksesi tuotteista tai ominaisuuksista. Jotta brändi voi ylittää tämän luonnollisen välinpitämättömyyden kynnyksen ja ansaita pienenkin hetken asiakkaan huomiosta, sen markkinoinnin on oltava aidosti kiinnostavaa.

Sharpin jälkeen estradille astui Joeri Van den Bergh, joka pureutui nykypäivän kuluttajakäyttäytymiseen. Hän nosti esiin sen, että ihmisten käyttäytyminen on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana.

Maailman kriisit, hintojen kallistuminen ja jatkuva negatiivinen uutisointi ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ihmiset eivät yritä kontrolloida ympäristöään, vaan itseään. Siksi ihmiset ovat valmiita investoimaan omaan hyvinvointiinsa. Van den Bergh viittaa muun muassa lifemaxxing-ilmiöön, jossa pyritään optimoimaan elämän jokainen osa-alue huippuunsa. Pohjimmiltaan tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen versio itsestä ja omasta elämästä.

“Yritämme rakentaa rauhaa ympärillemme. Emme tiedä, mitä maailmassa tapahtuu, mutta ihmiset haluavat nauttia elämästä”, Van den Bergh sanoi.

Van den Berghin mukaan rahankäyttö keskitetään nykyään tarkkaan valittuihin kategorioihin. Arvon käsite onkin muuttumassa: se ei ole enää pelkkä edullinen hintalappu, vaan ilo on uusi arvon mittari. Brändien tehtävänä on nyt luoda tunnepohjaisia, merkityksellisiä hetkiä, jotka antavat kuluttajalle syyn ja oikeutuksen käyttää rahaa ilman huonoa omaatuntoa. Oli kyseessä sitten elämyksellinen matka tai arkinen McDonald’s-ateria.

Tämä sisäisen kontrollin ja oman elämän optimoinnin tarve näkyy vahvasti myös longevity-markkinoiden räjähdysmäisenä kasvuna. Enää ihmiset eivät keskity vain ulkonäön ehostamiseen, vaan omaa kehoa ja mieltä halutaan "koodata" ja suojella pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on elää paitsi pidempään, myös terveemmin, mihin vastaavat erilaiset Ouran kaltaiset itsensä mittaamisen teknologiat.

“Menestyvien brändien tulisikin kysyä itseltään toistuvasti: kuinka voimme auttaa kuluttajia hallitsemaan mieltään informaatiotulvan keskellä ja tulemaan ylipäätään paremmiksi versioiksi itsestään?”

Itsensä hallinnan lisäksi kuluttajat kaipaavat yhä kipeämmin aitoutta digitaalisessa ympäristössä. Van den Bergh korosti erityisesti Z-sukupolven kasvavaa väsymystä tekoälyn suoltamaan massaan, niin sanottuun "AI slopiin". Kun internet täyttyy syväväärennöksistä ja tekoälyn tehtailemista tuotearvosteluista, aidosta inhimillisyydestä on tulossa yhä enemmän arvostettua luksusta.

Tulevaisuudessa saatammekin nähdä "Certified Human" -leimoja, jotka takaavat, että sisällön takana on varmasti aito ihminen, aivan kuten turvallisen maksamisen sertifikaatit takaavat kaupankäynnin nykyään.

“Jo nyt brändien on pitänyt kampanjoissaan erikseen todistella, että niissä esiintyvät henkilöt ja tilanteet ovat todellisia. Kun rajat aidon ja keinotekoisen välillä hämärtyvät, luottamuksesta tulee liiketoiminnan uusi ja ehdottomasti arvokkain valuutta”, Van den Bergh päätti.

Viimeisessä osiossa Sanna Suvanto-Harsaae, Inka Mero ja Samppa Vilkuna kävivät keskustelua muun muassa yritysten rohkeudesta. Maailmantalouden epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet ovat tehneet nykypäivän yrityskentästä eräänlaisen psykologisen taistelutantereen. Vaikka monilla yrityksillä menee taloudellisesti hyvin ja teknologiset murrokset tarjoavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia, yleinen ilmapiiri on erittäin varovainen.

“Moni yritys käy taistelua siitä, uskalletaanko tehdä asioita. Tuntuu, että kun maailmalla joku yskäisee, niin kaikki jäätyvät”, Vilkuna sanoi.

Tämä jähmettymisen kulttuuri erottaa suomalaiset usein muusta Euroopasta, ja vaarana on, että menetämme isoja mahdollisuuksia. Mero havainnollisti ongelman ydintä peilaamalla sitä koronaviruspandemian alkumetreihin ja vertaamalla suomalaisten reagointikykyä länsinaapuriimme.

"Koronan iskiessä moni ajatteli meillä heti, että liikkeet ovat nyt kiinni ja peli pelattu. Ruotsalaiset verrokit puolestaan totesivat nopeasti, että myymälät ovat kiinni, mutta nyt myydään digitaalisesti. Kyllä tämä on ennen kaikkea asennekysymys", Mero kommentoi.

Suvanto-Harsaae peräänkuulutti rohkeutta kohdata haasteet oikealla tavalla, sillä geopoliittinen epävarmuus ei tule koskaan kokonaan häviämään.

"Suomalaiset jämähtää, kun muu Eurooppa katsoo toiseen suuntaan. Kasvu lähtee rohkeudesta ja uskalluksesta nähdä vaikeat tilanteet mahdollisuutena”, Suvanto-Harsaae muistutti lopuksi.

Kristiina Helenius tarttui puheenvuorossaan suuriin globaaleihin ilmiöihin ja painotti, että Suomen kaltaisten pienten valtioiden on helpompi toimia suurvaltojen hallitsemassa maailmassa, jos ymmärrämme niitä paremmin.

Helenius kysyi, millaiseen uuteen maailmantalouteen mineraalit – ja niillä kiristäminen – meidät vievät? “Maailma on siirtymässä fossiilitaloudesta mineraalitalouteen. Kyseessä on perustavanlaatuinen ja historiallinen muutos”, hän painotti.

Mineraalien merkitys näkyy kaikessa aina tekoälystä puolustusteollisuuteen ja energiasiirtymään. “Tästä syystä mineraaleista on tullut supervaltakilpailun kiristyskeino, jolla on vaikutuksia myös meihin Suomessa."

Helenius kuitenkin näkee tilanteen mahdollisuutena Suomelle ja muille pienille valtioille. Hän toteaa, että Pohjoismaat ovat jo nyt monella tavalla vastavoima lisääntyneelle autoritäärisyydelle, luonnon tuhoamiselle, järjestyksen hapertumiselle ja yhteiskunnan vähenevälle luottamukselle.

"Meille täällä Suomessa kansainvälinen kriisi on poliittinen mahdollisuus. Suomalaiselle liiketoiminnalle se on kutsu innovoida ja disruptoida. Kasvu riippuu siitä, kuinka ketterästi pystymme orientoitumaan uudelleen ja tekemään oman onnistuneen siirtymämme öljytaloudesta mineraalitalouteen”, Helenius painotti.

Byron Sharpin kirjan keskeiset opit tuodaan entistä laajemmin suomalaisyritysten ja -markkinoijien saataville, kun suomenkielinen teos julkaistaan ensi keväänä osana MTV:n 70-vuotisjuhlavuotta. MTV haluaa olla mainostajille kasvun kumppani. Yksi osa sitä on tutkittuun tietoon perustuvan ymmärryksen tuominen mahdollisimman helposti hyödynnettäväksi.