MTV selvitti suomalaisten suhtautumista omiin kulutustapoihin. Yli 40 % kyselyyn vastanneista uskoo, ettei kulutustavat muutu heidän kohdallaan poikkeusajan jälkeen. 10 % vastaajista ei osaa vielä sanoa, miten omat kulutustavat muuttuvat. Vastaajista 50 % uskoo joidenkin kuluttamiseen liittyvien asioiden muuttuvan.
16 % uskoo, että ostamisen tavat muuttuvat: he hyödyntävät jatkossa enemmän verkkokauppaa ja kotiinkuljetusta, ja tekevät harvempia ostoskertoja varsinaiseen kauppaan.
12 % uskoo vastuullisuuden kasvuun ja suosivansa jatkossa kotimaisia tuotteita tai tukevansa suomalaisia yrittäjiä.
10 % uskoo noudattavansa jatkossakin varotoimia, kuten hygieniaa ja etäisyyttä, ostoksilla
Alle 10 % uskoo, että kuluttaminen vähenee joko siksi, että on huomannut ostoissaan “turhuutta” tai, koska oma talous tulee kärsimään.
Kaikista vastaajista 21 % on kasvattanut verkkokauppa-asiointiaan poikkeusaikana, ja 22 % vastaajista ei ole vielä käyttänyt verkkokauppoja lainkaan. 52 % vastaajista ei ole vielä käyttänyt kotiinkuljetuspalveluita, ja 16 % on taas käyttänyt enemmän kuin aikaisemmin.
”Poikkeusaikaa on kulunut vasta muutamia viikkoja, joten vaikutukset kulutustapoihin hakevat vielä muotoaan. Toisaalta iso osa ei koe tarvetta tapojensa muuttamiselle”, kommentoi MTV:n Insight Manager Nina Eriksson ja jatkaa:
”Huomioitavaa on, että verkkopalveluiden ja kotiinkuljetuspalveluiden käytön kasvu on vielä aika maltillista. Suomalaiset yritykset voisivat selvästi markkinoida digipalvelujaan vielä rohkeammin aktivoidakseen kuluttajia.”
Kulutusmuutokset poikkeusaikana: Herkuttelu lisääntynyt, uudet vaatteet ovat taas jääneet kauppoihin
28 % vastaajista sanoo ostaneensa tavallista enemmän peruselintarvikkeita. 21 % vastaajista taas on napannut ostokoriinsa enemmän herkuttelutuotteita. Kestokulutustuotteita on ostettu vastaajien mukaan tavallista vähemmän.
Palveluiden kuluttaminen on luonnollisesti kokenut muutoksia. 68 % vastaajista on kuluttanut vähemmän vapaa-ajan matkustamiseen, 58 % ravintoloissa syömiseen ja 55 % kodin ulkopuolisiin kulttuuri- ja viihde-elämyksiin.
Sen sijaan suosio on kasvanut 16 % online-viihteen kulutuksessa ja 14 % ruuan kotiinkuljetus -palveluissa.
Kulutusmuutokset poikkeusajan jälkeen: Ravintolapalvelut, matkailu ja kulttuuri palvelukulutuksen kärjessä
Niiden tuotteiden ja palveluiden kulutus, joka nyt poikkeusaikana korostuu vahvasti, tasaantuu kyselyn mukaan poikkeusajan jälkeen, kuten esimerkiksi herkuttelutuotteiden kohdalla, joita 17 % aikoo vähentää. Suurinta osaa perustuotteista, kuten elintarvikkeet ja hygieniatuotteet, kulutetaan vastaajien mielestä jatkossakin yhtä paljon kuin poikkeusaikanakin. Vaatteiden ja jalkineiden hankinta korostuu poikkeusajan jälkeen 17 %:lla vastaajista.
Sama trendi pätee myös palveluiden suhteen. Kun poikkeusaika tulevaisuudessa helpottaa, korostuu ravintola-, matkailu-, ja kulttuuripalveluiden kulutus.
”Nämä tulokset oikeastaan kuvaavat yhteiskunnan lock-downin vaikutusta. Monelle toimialalle ja yritykselle poikkeusaika edustaa hiljaisia aikoja, mutta kuluttajat selvästi jo ”haaveilevat” tuotteista ja palveluista, joita hankkia poikkeusajan jälkeen. Nyt olisi tärkeä hetki vahvistaa brändin jalansijaa sekä pysyä kuluttajien mielissä, kun yhteiskunnallinen tilanne normalisoituu”, kommentoi Nina Eriksson.
Medioiden käyttö poikkeusaikana: TV ja verkko korostuvat
Vastaajista 44 % kertoo lisänneensä verkon uutispalveluiden käyttöä, 42 % on kasvattanut television katselua ja 32 % ilmaisten netti-tv-palveluiden käyttöä. Radion kuuntelu eri muodoissa on kutakuinkin ennallaan.
”Television katselun kasvun näemme suoraan MTV:llä, jonka kaupallinen katseluosuus on kasvanut merkittävästi, noin viisi prosenttiyksikköä poikkeustilan aikana. Viihdeohjelmat tarjoavat eskapismia, uutissisällöt TV:ssä ja verkossa taas tietoa ja näkökulmia tähän poikkeukselliseen aikaan. Myös etätöiden lisääntyminen näkyy tv-sisältöjen kulutuksessa päiväsaikaan”, sanoo Eriksson.
Kuluttajat toivovat vastuullista, asiallista ja suomalaisuutta korostavaa mainontaa
Kaikista vastaajista 19 % sanoo kiinnittävänsä enemmän huomiota tv-mainontaan ja 16 % verkkomainontaan nyt poikkeusaikana kuin aikaisemmin. Mainonnalta toivotaan tässä hetkessä vastuullisuutta, asiallisuutta sekä paikallisuuden ja suomalaisuuden korostamista.
”Viesti suomalaisten yritysten tukemisesta poikkeusaikana näkyy myös mielipiteissä mainontaa kohtaan. Positiivinen huomio kaikille mainostajille on, että erityisesti tv- ja verkkomainontaa huomataan paremmin. Tähän vaikuttaa luonnollisesti myös tv-katselun ja verkkouutissivustojen käytön kasvaminen. Tämä aika on todella otollinen hetki tehdä brändiä tukevia toimenpiteitä esimerkiksi vastuullisten tekojen avulla. Ne toimijat, jotka nyt panostavat markkinointiin, ovat hyvässä asemassa poikkeusajan jälkeen”, kommentoi Nina Eriksson.
Lisätietoa tutkimuksesta:
MTV:n kysely Nepa Oy:n toteuttamana Cintin onlinepaneeleissa, vastausaika 3.-7.4.2020, n=611, edustaa 15-69-vuotiaita suomalaisia miehiä ja naisia kattaen kaikki Suomen läänit.