Muutos on mahdollisuus kasvuun, asiantuntijat muistuttivat MTV:n Kasvupäivässä

MTV:n Kasvupäivä-yritystilaisuus järjestettiin toista kertaa torstaina 12.9.2024. Tilaisuus tarjosi yritys-, liiketoiminta- ja markkinointijohdossa työskenteleville inspiraatiota kestävän kasvun johtamiseen muuttuvassa maailmassa.

Tapahtuman avasi psykologian tohtori Mona Moisala. Keynote-puhujina toimivat markkinointitieteilijä Carl Driesener, innovaatiojohtaja ja yrittäjä Sofie Lindblom sekä maailman johtava asiakaskokemuksen asiantuntija Steven Van Bellegheim.

Paneelikeskustelussa kolme kokenutta hallitusammattilaista jakoi näkemyksiään ja kokemuksiaan kasvun johtamisesta muutoksessa. Mukana paneelissa olivat Christina Dahlblom, Mari Pantsar ja Sanna Suvanto-Harsaae.

Tilaisuutta seurasi runsaslukuinen yleisö Helsingin Vallilassa sijaitsevassa Pöllölaaksossa. Kasvupäivää oli mahdollista seurata myös striiminä.

Tapahtuman avannut Mona Moisala herätteli kuulijoita pohtimaan, miten aivojen käy, kun kasvua tavoitellaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Moisalan mukaan muutos ei ole aivoille helppoa, sillä ne on rakennettu rakentamaan rutiineja.

”Aivot haluavat usein tehdä asiat niin kuin ne on tehty aina ennenkin”, Moisala kertoi.

Olemme aikaisemmin eläneet hyvin ennustettavassa maailmassa, jossa poikkeava tapahtuma on tavallisesti ollut merkki vaarasta tai uhasta. Siksi muutokset ovat aivoille raskaita, ja ne reagoivat muutoksiin vastustelevasti.

Jokainen johtaja voi tehdä työssään asioita, jotka helpottavat sekä muiden että omaa sopeutumista muutoksiin, Moisala vinkkasi.

Ensinnäkin on tärkeää, että työpaikalla on turvallinen ilmapiiri, jossa saa vapaasti ilmaista kasvuun liittyviä huolia ja pelkoja. Niitä hälventää myös konkretia, joka auttaa aivoja saamaan kuvan siitä, millaiselta oma työ muutoksen jälkeen näyttää.

Moisala muistutti myös, että katseiden kohteena olevan johtajan tunteet tarttuvat herkästi muihin ihmisiin.

”Anna omille aivoillesi mahdollisuus sopeutua muutokseen. Niin voit välittää ympäristöösi varmuutta ja rauhallisuutta.”

Luovaan tilaan pääseminen vaatii yleensä riittävästi aikaa ja aivoille sopivan vireystilan (eli ei liian kovaa stressitilaa, mutta ei myöskään alivirittynyttä väsymystilaa). Työntekijöiltä ei voi vaatia innovaatioita ja luovaa mielentilaa minuuttiaikataulutetussa päivässä, jossa ei ole lainkaan ilmavuutta. Varatkaa siis ideointipalavereille riittävästi aikaa, ja huolehtikaa tauoista ja välttäkää multitaskingia niiden aikana! Jos teillä on tiedossa vaikka innovointipalaveri keskellä kiireistä työpäivää, antakaa joku ajatus jo vaikka viikkoa ennen etukäteen pohdittavaksi.

Sopiva määrä stressiä voi auttaa luovuutta, mikäli hallinnan tunne säilyy. Haitallinen stressitila syntyy kun hallinnan tunne katoaa, esimerkiksi jos annettu työtehtävä on epämotivoiva tai deadlinet epärealistisia. Paine voi siis ruokkia luovuutta, mutta on tärkeää, että työntekijä saa esimerkiksi itse vaikuttaa aikatauluun ja tehtävänantoon edes jossakin määrin.

Ensimmäisen keynote-puheenvuoron pitänyt australialainen markkinointieteilijä Carl Driesener pohti, mikä on olennaista brändin menestykselle jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka elämme nyt suurten muutosten keskellä, ei kyseessä ole poikkeustilanne, hän muistutti. Maailma on ollut muutoksessa aina.

Dreisenerin mukaan johtajien on tärkeää ymmärtää, mikä maailmassa muuttuu ja mikä on pysyvää. Se on kriittistä, jotta brändi voi selviytyä ja kasvaa nykyisenlaisessa maailmassa.

”Vaikka vuosikymmenien varrella maailma on muuttunut merkittävästi, aivot muuttuvat hitaasti. Kuluttajat tekevät ostopäätökset edelleen samoilla periaatteilla kuin vuosikymmeniä sitten”, Dreisener sanoi.

Dreisenerin mukaan muutosten keskellä luovivien johtajien on tärkeää laittaa brändiin liittyvät perusasiat kuntoon, jos he mielivät menestyä muuttuvassa maailmassa.

”Varmista, että tuotteesi on helppo ostaa, äläkä anna syytä olla ostamatta. Käytä tunnistettavia brändielementtejä. Luovat toteutukset voivat vaihdella ajan mukana, mutta brändin tunnusomainen ydin on aina oltava tunnistettavissa.”

Toisesta keynote-puheenvuorosta vastasi ruotsalainen innovaatiojohtaja Sofie Lindblom. Hän puhui muutoksenhallinnasta ja huomautti, että muutoksista on totuttu viestimään negatiiviseen sävyyn.

”Halusimme tai emme, se vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme innovaatioihin ja uusiin asioihin. Meidän kannattaisi nähdä muutokset tilaisuutena tehdä asiat uudella tavalla”, Lindblom sanoi.

Lindblomin mukaan yritysten keskimääräinen elinikä on pudonnut 61 vuodesta 15 vuoteen vajaassa 60 vuodessa. Hän muistutti, että ennemmin tai myöhemmin jokaisella alalla tapahtuu disruptiota. Se vaatii yrityksiltä jatkuvaa uudistumista, sillä se, mikä toimii ja tuottaa arvoa nyt, ei välttämättä toimi enää huomenna. Resilienssi ei ole koskaan ollut organisaatioille tärkeämpää kuin nyt, Lindblom sanoi.

”Aseta rohkeita tavoitteita sen sijaan, että pysyisit vain ydinbisneksessänne eli mukavuusalueellanne ja tekisit vain sitä, mitä olet tottunut tekemään. Jos haluat kasvua, sinun täytyy budjetoida rohkeasti tulevaisuuden liiketoimintaan.”

Se vaatii epävarmuuden sietämistä, tutkiskelua ja uuden etsimistä. Siksi Lindblom suositteli, että jokaisella yrityksellä olisi innovaatioprosessi, jonka avulla luovat ideat voidaan muuttaa tuloksellisiksi tuotteiksi tai palveluiksi.

Lindblom antoi esimerkin yhdenlaisesta innovaatioprosessista. Siinä keskitytään ensin luovaan ideointiin erilaisia sidosryhmiä hyödyntäen, minkä jälkeen tutkitaan, lajitellaan ja yhdistellään ideoita rohkeasti. Jatkoon valitaan yhdistelmistä kiinnostavimmat.

Seuraavaksi yhdistelmiä testataan, ja testien perusteella tehdään päätös siitä, mitkä niistä pääsevät jatkokehittelyyn. Vasta sitten siirrytään perinteiseen tuote- ja palvelukehitykseen. Se on innovaatioprosessin vaiheista kaikkein eniten budjettia vaativa. Siksi siihen ei kannata oikaista vaan tehdä ensin ideointi, tutkimus ja testaaminen huolella, Lindblom huomautti. Hän muistutti myös uuden teknologian hyödyntämisestä.

”Jos ottaa apuriksi tekoälyn, innovaatioprosessin alkuvaiheet voivat vauhdittua merkittävästi.”

Keynote-puheenvuorojen välissä lavalle nousi kolme kokenutta hallitusammattilaista, jotka jakoivat näkemyksiään ja kokemuksiaan siitä, miten jatkuva muutos näkyy hallitustyöskentelyssä ja miten hallitus voi parhaiten tukea kasvun johtamista.

Paneeli oli yksimielinen siitä, että Suomessa on liian vähän kasvun osaajia. Ihmisten käyttäytymiseen organisaatioissa erikoistunut Christina Dahlblom mainitsi, että suomalaiset toimitusjohtajat poikkeavat profiililtaan merkittävästi esimerkiksi yhdysvaltalaisista toimitusjohtajista, joilla on useammin taustaa luovilta aloilta.

”Meillä on liikaa toimitusjohtajia ja liikaa insinöörejä toimitusjohtajina. Insinöörit voivat olla tosi hyviä omalla alallaan, mutta eivät he osaa tehdä kasvua”, totesi kansainvälisistäkin hallituksista kokemusta kerännyt Sanna Suvanto-Harsaae.

Hänen mukaansa osaamista pitäisi hakea ulkomailta. Lindblomkin kehotti kääntämään katseen Suomen rajojen ulkopuolelle.

”Meidän pitää seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Tarvitsemme lisää poliittista lukutaitoa, jotta osaamme ennakoida yhteiskunnallisia muutoksia ja mahdollisuuksia, joita ne tuovat mukanaan”, Dahlblom sanoi.

Myös vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen paneutuneen Mari Pantsarin mukaan hallitusten pitäisi muuttuvassa maailmassa keskittyä entistä enemmän ennakointiin.

“Yritykset tuskailevat nyt esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvän regulation kanssa, vaikka se on ollut hyvin ennakoitavissa”, Pantsar totesi.

Hänen mukaansa yritysten tärkein strateginen prioriteetti tulisi olla uudistumiskyky. Kun maailma muuttuu, vanhoilla ratkaisuilla ja teknologioilla ei enää pärjää.

Keskustelu päättyi panelistien yksimieliseen toteamukseen siitä, että markkinointi on strateginen asia, joka kuuluu hallituksen agendalle.

“Mutta jos markkinointi ja myynti eivät osaa näyttää numeroita, eivät ne pääse kulmahuoneeseen. Tällä hetkellä tilanne on se, koska on liikaa mutu-fiilistä ja hulabaloota”, Suvanto-Harsaae totesi.

Päivän kolmatta ja viimeistä keynote-puhujaa Steven Van Bellegheimiä pidetään yhtenä maailman johtavista ajattelijoista asiakaskokemuksen alalla. Van Bellegheim johdatteli kuulijat pohtimaan, miten asiakaskeskeisyyttä voi hyödyntää muutoksen keskellä.

Van Bellegheimin mukaan vain harva yritys on aidosti asiakaslähtöinen. Hän kehotti lisäämään asiakaslähtöisyyttä pienillä teoilla. ”Mitä enemmän niitä teet, sitä timanttisemmaksi asiakaskokemus hioutuu."

Koska asiakaskokemus on useimmiten keskinkertainen eikä jää kuluttajan mieleen, on aidosti asiakaslähtöisillä yrityksillä mahdollisuus erottua joukosta edukseen.

”Keskity asiakkaiden käyttäytymiseen ja heidän tarpeidensa täyttämiseen. Tee se, mitä olet heille luvannut, niin pidät heidät tyytyväisenä”, Van Bellehheim sanoi.

Hän jakoi neljä vinkkiä, jotka auttavat parantamaan asiakaskokemusta:

Ihmiset pitävät siitä, että asiat ovat helposti ymmärrettäviä ja ennustettavissa. Älä siis kommunikoi asiakkaillesi esimerkiksi sitä, mitä et tee – moni yritys kun toimii juuri niin. Suhtaudu asioihin ja asiakkaisiin positiivisesti, niin huomaat, että sillä on vaikutusta.

Vaikka teillä olisi hankalia asiakkaita, suurin osa asiakkaistanne on kuitenkin miellyttäviä. Se hankala vähemmistö jää kuitenkin yleensä parhaiten mieliimme. Huolehdi johtajana, että tiimisi ajatukset keskittyvät miellyttäviin asiakkaisiin ja että palvelette kaikkia, kuten heitä.

Luo yritykseesi sellainen kulttuuri, jossa sanotte asiakkaalle entistä useammin asiakkaille ”kyllä”. Asiakkaiden odotukset asiakaspalvelun suhteen eivät useinkaan ole kovin korkealla. Yllätä asiakkaasi positiivisesti: ole reaktiivinen, vastaa palautteeseen nopeasti ja opettele ymmärtämään asiakastasi asettumalla hänen asemaansa.

Älä pohdi, miten voitte lisätä asiakasuskollisuutta. Panosta sen sijaan siihen, miten te yrityksenä voitte olla uskollisia asiakkaillenne – ja miten näytätte sen heille. Belgialainen suklaanvalmistaja Neuhaus jakaa kaikille asiakkailleen kaksi ilmaista suklaakonvehtia monta kertaa vuodessa joka vuosi.

Arvaatko jo, mitä asiakkaat tekevät samalla, kun he piipahtavat miellyttävässä, suklaantuoksuisessa myymälässä hakemassa ilmaiskonvehtinsa? Kyllä vain, ostoksia.

Kuvat: Onni Ojala, MTV